Verkkolaskumandaatti
Verkkolaskujen mandaatit määrittävät verkkolaskutuksen pakolliseksi ja ne sisältävät usein tarkkoja määrityksiä ja vaatimuksia verkkolaskun toimituksen ja vastaanoton, käytetyn formaatin, tietosisällön, käytettävän koodiston ja eri laskentakäytäntöjen osalta.
Tyypillisesti verkkolaskutuksen pakollisuutta ajavat eri maiden veroviranomaiset ja perimmäisenä päämääränä on pyrkiä tehostamaan veronkantoa ja vähentämään veronkiertoa erityisesti ALV:n tai vastaavien laskuilla määriteltyjen myyntiverojen osalta. Vuosina 2024-2026 useat Euroopan maat kuten Puola, Romania, Espanja, Ranska, Belgia, Viro ja Saksa, ovet tekemässä verkkolaskutuksesta pakollista. Mandaattien aikataulu tyypillisesti vaiheistetaan toimialoittain ja/tai yritysten koon mukaan. Eri maiden valitsemissa malleissa on suuria eroja ja tämä on omiaan lisäämään yritysten toimintaympäristön kompleksisuutta ja siten niistä voi aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia. Toisaalta maat jotka tekevät verkkolaskutuksesta pakollista voivat tehdä nopean digiloikan ja pääsevät usein hyvinkin lyhyessä ajassa erittäin korkeisiin verkkolaskukäyttöasteisiin mikä edesauttaa muun muassa koko taloushallinnon ja erityisesti laskutuksen, verotuksen ja kaupankäynnin automaatioasteen nostamista.
📚Lukusuositus: Peppol - mikä, miksi ja miten?
Muita aiheeseen liittyviä sanoja: verkkolasku, peppol, finvoice, ViDA, open banking, e-lasku, PSD2, TEAPPSXML arvonlisävero, SEPA, y-tunnus, IBAN, I2C, I2P, jaksotus, kassavirta, kirjanpito, liikevaihto, liikevoitto, maksuvalmius, myyntireskontra, BIC-koodi, EDI, SWIFT-koodi, reskontra