Ulosotto

Ulosotto on Suomessa laillinen menettely, jossa viranomaiset perivät velallisen maksamattomia velkoja tai muita saatavia suoraan tämän tuloista, omaisuudesta tai pankkitililtä. 

Ulosottoa haetaan esimerkiksi silloin, kun henkilö ei ole maksanut tuomioistuimen määräämää velkaa, sakkoa, elatusmaksua tai muita velvoitteita. Ulosottomies huolehtii siitä, että velkoja saa maksun saatavastaan. Ulosoton kohteena voi olla esimerkiksi palkka, veronpalautus, kiinteä omaisuus tai irtain omaisuus, ja sen avulla velat pyritään kattamaan lainmukaisella tavalla.

Ulosotto palkanmaksun yhteydessä tarkoittaa, että ulosottomies määrää työnantajan pidättämään osan velallisen palkasta ja tilittämään sen suoraan ulosottoviranomaiselle velkojen maksamiseksi.  Työnantajan on noudatettava ulosottomiehen määräystä, ja jos työnantaja ei toimi määräysten mukaisesti, hän voi joutua vastuuseen maksamatta jääneestä summasta. Palkan ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on kokonaan maksettu tai velallisen maksukyky muuttuu olennaisesti.

Suojaosuus on ulosotossa käytettävä lainsäädännöllinen määrä, joka takaa velalliselle tietyn minimimäärän tuloista ulosoton ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että palkan ulosmittauksen yhteydessä velalliselle jätetään aina suojaosuus, jonka tarkoitus on turvata hänen ja hänen perheensä välttämätön toimeentulo. Suojaosuuden suuruus määritellään laissa, ja se riippuu velallisen perhesuhteista, kuten siitä, onko hänellä elätettäviä lapsia. Vuonna 2024 suojaosuus on yksinäisellä henkilöllä noin 25,08 euroa päivässä ja huollettavan henkilön kohdalla lisäys on 8,97 euroa päivässä. Suojaosuus otetaan huomioon palkan, eläkkeen tai muun tulon ulosmittauksessa, ja ulosoton kohteeksi voidaan asettaa vain suojaosuuden ylittävä osa tuloista. Tämä varmistaa, että velalliselle jää riittävä määrä rahaa elämiseen ulosmittauksenkin aikana.

 

Muita aiheeseen liittyviä sanoja: bruttopalkka, palkanlaskenta 

Lue lisää palkanlaskennasta

Blogi
Henkilöstöhallinnon sähköistäminen – sujuvaa tehokkuutta nyt ja tulevaisuudessa
Lue lisää
Blogi
Työsuhdepyörä — mitä se tarkoittaa työntekijälle ja työnantajalle
Lue lisää
Blogi
Heeros HR -ratkaisu henkilöstökoordinaattorin arjessa
Lue lisää