Heeros Blogi - Asiantuntijasisältöä liiketoimintasi tueksi

ViDA pähkinänkuoressa: Mitä se tarkoittaa suomalaisille pk-yrityksille?

Kirjoittanut Katariina Telkkä | 29.11.2024 9:29

ViDA tulee vaikuttamaan merkittävästi myös EU-alueella kauppaa käyviin suomalaisiin pk-yrityksiin, erityisesti laskutuksen ja alv-raportoinnin osalta. Tässä artikkelissa tarkastelemme ViDA-paketin asettamia vaatimuksia keskittyen näihin osa-alueisiin.

Mikä on ViDA 

ViDA, eli VAT in the Digital Age, on EU-komission sääntelykokonaisuus, jonka tavoitteena on varmistaa arvonlisäveron oikeudenmukainen ja tehokas kerääminen EU:ssa.

ViDA:n kolme pilaria

Vida muodostuu EU-slangilla kolmesta pilarista, eli suomeksi kolmesta osa-alueesta.

Pilari 1: Digitaaliset raportointivaatimukset ja sähköinen laskutus

Tämä pilari tuo mukanaan pakollisen digitaalisen raportoinnin (DRR, Digital Reporting Requirements) EU:n sisäisten liiketoimien osalta sekä velvoitteen vastaanottaa ja lähettää sähköisiä laskuja EU:n sisällä. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tehostaa alv-raportointia, mikä auttaa veroviranomaisia havaitsemaan ja estämään petoksia.

Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön omia sähköisen laskutuksen tai reaaliaikaisen raportoinnin järjestelmiään, mutta niiden tulee täyttää EU:n sähköisen laskutuksen standardi EN 16931 vuoteen 2035 mennessä.

Pilari 2: Alustatalous

Tämä pilari varmistaa, että arvonlisävero kerätään asianmukaisesti palveluista, joita tarjotaan verkkoalustojen kautta. Tämän pilarin yhtedessä mainitaan erityisesti lyhytaikainen majoitus ja henkilökuljetus. Esimerkkejä näistä ovat Airbnb sekä Uber ja Bolt.

Alustat määritellään ”oletetuksi toimittajaksi” ja ne ovat vastuussa arvonlisäveron keräämisestä ja tilittämisestä silloin, kun niiden "alihankkijat" eivät itse maksa arvonlisäveroa. Tämän toimenpiteen odotetaan tasoittavan kilpailuasetelmaa perinteisten yritysten ja alustojen kautta toimivien yritysten välillä.

Pilari 3: Yksi alv-rekisteröinti ja yhden luukun periaatteen laajennus

Tämä pilari perustuu nykyiseen yhden luukun periaatteeseen (One-Stop Shop, OSS, arvonlisäveron erityisjärjestelmä), laajentaen sen kattamaan myös yrityksen omien varastojen liikuttelun EU:n sisällä ja yksinkertaistamalla alv-velvoitteita rajat ylittävälle liiketoiminnalle.

Vuodesta 2021 lähtien yritykset ovat voineet käyttää yhden luukun periaatetta kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Yritys voi hoitaa arvonlisäverovelvoitteet keskitetysti yhdessä EU-maassa erityisjärjestelmän kautta, eikä arvonlisäveroa tarvitse ilmoittaa ja maksaa jokaisen ostajan maahan erikseen.

Lisäksi OSS harmonisoi B2B-käännetyn verovelvollisuuden sääntöjä, jolloin alv:n maksuvastuu siirtyy tietyissä rajat ylittävissä liiketoimissa toimittajalta ostajalle.

ViDA:n toteutusaikataulu: pk-yritykset ja verkkolaskutus

Esittelemme tässä ViDA:n etenemisen vuosi vuodelta keskittyen pk-yrityksiin ja verkkolaskuihin.

2025

EU:n jäsenmaat voivat määritellä omat verkkolaskuvaatimuksensa ilman EU:n komission hyväksyntää. Käytännössä eri EU-maissa on erilaisia vaatimuksia niin laskuformaattien, aikataulujen kuin kattavuuden osalta. Seuraa verkkolaskumandaattien etenemistä Euroopassa ja muista aina tarkastaa ajantasainen tieto kunkin maan viranomaisilta.

2026-2027

Näköpiirissä ei uusia EU-tasoisia verkkolaskutusta koskevia säännöksiä.

2028

Edelleenkään ei EU-tasoisia verkkolaskutusta koskevia säännöksiä, mutta alv-rekisteröinnin yhden luukun periaatteen (pilari 3) odotetaan astuvan voimaan heinäkuussa 2028.

2029

Näköpiirissä ei uusia EU-tasoisia verkkolaskutusta koskevia säännöksiä.

2030

Alustatalousyrityksiä koskevan pilari 2:n odotetaan astuvan voimaan tammikuussa 2030.

Kesäkuussa 2030 myös verkkolaskurintamalla tapahtuu. EU-maiden välistä kauppaa käyvien tahojen pitää pystyä:

  • toimittamaan EU-standardin EN16931 mukaisia verkkolaskuja.
  • raportoimaan verkkolaskujen otsikkotason tiedot veroviranomaisille 10 päivän kuluessa laskun luonnista.
  • alv-vähennyksen saadakseen osoittamaan, että lasku on verkkolasku.

2031-2034

Näköpiirissä ei uusia EU-tasoisia verkkolaskutusta koskevia säännöksiä.

2035

Tammikuussa 2035 kaikkien EU-maiden verkkolaskusäännösten ja niiden raportointijärjestelmien on oltava ViDA:n mukaisia.

***

Tämä aikajana keskittyy nimenomaan pk-yrityksille keskeisiin verkkolaskutusta koskemiin muutoksiin. Huomaa, että ViDA-paketin muutkin osa-alueet voivat vaikuttaa yrityksiin ja aikatauluihin voi tulla muutoksia.

ViDA:n keskeiset asiat suomalaisille pk-yrityksille

  1. Verkkolaskutus on tulossa EU-maissa yritysten välisessä kaupassa pakolliseksi. Joissakin maissa verkkolaskutus on ollut pakollista jo vuosia.
  2. Pakolliseen verkkolaskutukseen siirtyminen EU:ssa etenee maakohtaisesti näillä näkymin vuoteen 2030 asti, jolloin ensimmäiset EU-tasoiset säännökset astuvat voimaan.
  3. Muutosten tavoite on torjua arvonlisäveroon liittyviä petoksia, yksinkertaistaa alv-raportointia sekä luoda yksi yhteinen tehokas sähköinen alv-järjestelmä.

 

***

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) saavutti marraskuussa 2024 kokouksessaan poliittisen yhteisymmärryksen ViDA-paketista. Alkuperäiseen ehdotukseen tehtyjen merkittävien muutosten vuoksi Euroopan parlamentilta on pyydettävä uusi hyväksyntä. Lopuksi neuvoston on hyväksyttävä direktiivi virallisesti ennen sen ja voimaantuloa, arviolta vuoden 2025 alussa.