Heeros ja OpenText järjestivät syyskuussa 2024 webinaarin, jossa käsiteltiin kansainvälistä verkkolaskutusta ja tulevia verkkolaskumandaattien myötä tapahtuvia muutoksia Euroopassa. Esimerkkimaana webinaarissa oli Viro. Tämä artikkeli perustuu webinaariesityksen sisältöön ja tarjoaa kattavan katsauksen aiheeseen. Jos haluat katsoa webinaaritallenteen, voit ladata sen täältä.
Mitä eurooppalaiset verkkolaskumandaatit ovat?
Yhä useampi maa Euroopassa on ottanut käyttöön verkkolaskumandaatteja, eli lainsäädäntöjä ja vaatimuksia, joiden mukaan yritysten ja yhteisöjen on siirryttävä käyttämään verkkolaskuja tiettyjen kriteerien mukaisesti. Näitä sääntöjä säätelevät yleensä kansalliset hallitukset ja ne vaihtelevat maittain. Viime vuosiin asti mandaatit ovat yleisesti koskeneet julkisen sektorin laskuja, mutta nyt ne ovat laajenemassa myös yksityissektorin puolelle.
Mandaattien yhteiskunnallisena tarkoituksena on lisätä taloudellista tehokkuutta, vähentää veropetoksia sekä tukea yritysten digitalisaatiota. Verkkolaskujen käyttöönotto auttaa standardoimaan laskutuskäytännöt ja luo selkeät, turvalliset ja jäljitettävät prosessit niin yritysten kuin hallitustenkin näkökulmasta.
Miksi verkkolaskumandaatit yleistyvät Euroopassa?
Euroopassa iso motivaatio verkkolaskumandaattien asettamiselle on ollut nk. alv-vaje. Viimeisimpien tietojen (vuosi 2021) mukaan vaje oli noin 61 miljardia euroa. Maakohtaiset alv-vajeet on esitetty alla olevassa kuvassa (lähde: The global e-invoicing and tax compliance report: Watch the tornado! Billentis, 2024)
On arvioitu, että jopa 50 % EU:n verovajeesta voidaan saada kuriin verkkolaskumandaateilla. Verkkolaskumandaatteja onkin otettu käyttöön erityisesti niissä maissa, joissa talouden seurannan ja veronkeruun ongelmat ovat suurimmat, kuten Italiassa ja Romaniassa.
Miten verkkolaskumandaatit toimivat?
Eri maiden käytännöt ja mandaatit asettavat erilaisia vaatimuksia verkkolaskutukselle ja laskuformaateille.
Esimerkiksi Suomessa ja Virossa verkkolaskutus pohjautuu hajautettuun operaattorimalliin. Operaattorimalli nojaa nimenomaan kustannussäästöihin ja prosessiautomaatioon, eikä valtiolla esimerkiksi Suomessa ole ollut roolia yksityisen sektorin verkkolaskutuksen edistämisessä tai pakottamisessa.
Reaaliaikainen raportointi, valtuutusmalli ja keskitetty malli puolestaan ovat erilaisia versioita siitä, kuinka vahva rooli valtiolla voi olla joko laskutuksen seurannassa tai sen suoranaisessa operoimisessa. Valtuutus- tai clearance-mallin tausta on vahvasti Latinalaisessa Amerikassa ja nimenomaan veronkiertoon puuttumisessa. Toisaalta esimerkiksi Italia ja Turkki ovat päätyneet kokonaan keskitettyyn malliin, jossa laskutus tapahtuu valtion hallinnoiman alustan kautta.
Hajautettu jatkuvan kontrollin malli puolestaan pyrkii yhdistämään operaattoriverkoston ja raportoinnin edut. Siinä sertifioiduilla palveluntarjoajilla on vahva rooli sekä laskujen välittämisessä että raportoinnin hoitamisessa osana laskutusprosessia. Tämä malli on pohjana esim. Ranskan mandaatissa. Yleisesti tämä ajatellaan olevan se malli, jota kohti tulisi pyrkiä, jotta kaikki toimijat hyötyisivät verkkolaskutuksesta mahdollisimman paljon.
Lue lisää eri maiden verkkolaskumandaateista:
Saksa II Puola II Viro
Miten otat verkkolaskumandaatit haltuun
Heeros ja OpenText ovat tarjonneet verkkolaskuratkaisuja jo yli 20 vuoden ajan. Yhteistyön ansiosta yritykset voivat hallita verkkolaskutustaan useissa maissa yhdellä järjestelmällä. Heeros ja OpenText tarjoavat skaalautuvia ratkaisuja, jotka tukevat kansainvälisiä yrityksiä täyttämään eri maiden mandaatit ilman monimutkaisia paikallisia ratkaisuja.
Lisätietoja? Apua valmiuksien rakentamisessa? Ota yhteyttä
.png "Facebook")
.png "Twitter")
.png "LinkedIn")