Tekoälyn potentiaali tilitoimistoissa on valtava, mutta sen rooli tulevaisuudessa riippuu monista eri tekijöistä. Tilitoimistot ovat valinnan edessä: lähteäkö eturintamaan tekoälyn hyödyntämisessä, kokeilla varovasti vai jättää tekoäly ainakin toistaiseksi kokonaan hyödyntämättä?
Tässä artikkelissa esittelemme kolme mahdollista skenaariota siitä, miten tilitoimistot voivat tekoälyn hyödyntämistä lähestyä. Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia eri lähestymistapoihin liittyy?
Tämän lähestymisen valitseva tilitoimisto hyödyntää tekoälyä täysimääräisesti ja sijoittaa merkittävästi automaation ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoon. Tekoäly hoitaa rutiininomaiset tehtävät, kuten kirjanpidon tapahtumien syöttämisen, tositteiden tarkastamisen ja raportoinnin. Näin asiantuntijat voivat keskittyä suuremman lisäarvon asiantuntijatyöhön, kuten strategisempaan talouskonsultointiin ja liiketoiminnan analysointiin.
Vahvuudet: Tehokkuus paranee merkittävästi, työn laatu pysyy tasaisena, asiantuntijat voivat keskittyä strategisiin tehtäviin.
Heikkoudet: Korkeat investointikustannukset, mahdollinen riippuvuus teknologiasta ja teknologian toimittajista.
Mahdollisuudet: Tilitoimisto voi tarjota lisäarvoa asiakkaille, houkutella uusia asiakkaita ja erottua kilpailijoista innovatiivisena toimijana.
Uhat: Mahdollinen vastustus työntekijöiden taholta, teknologiariskit, kuten tietoturvahaasteet ja järjestelmien vikatilanteet.
Tämän mallin valitseva tilitoimisto ottaa tekoälyn käyttöön varovaisesti kokeilemalla pilottihankkeita ja osittaisia tekoälyratkaisuja. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi tietyissä kirjanpidon vaiheissa tai asiakaspalvelun tukena, mutta ihmisten työpanos säilyy edelleen merkittävänä osana toimintaa.
Vahvuudet: Mahdollisuus testata ja mukauttaa tekoälyratkaisuja ilman suuria investointiriskejä, säilyttää ihmisten rooli keskeisenä päätöksenteossa.
Heikkoudet: Tekoälyn täyden potentiaalin hyödyntäminen jää rajoitetuksi, tehokkuusparannukset eivät ole niin merkittäviä kuin täysimääräisessä käyttöönotossa.
Mahdollisuudet: Mahdollisuus oppia ja kehittää ratkaisuja asteittain, minimoida riskejä ja kasvattaa organisaation valmiuksia tekoälyn hyödyntämiseen.
Uhat: Kilpailijat, jotka hyödyntävät tekoälyä laajemmin menevät ohi, mahdollinen henkilöstön epäluottamus uusiin teknologioihin.
Kolmanteen ryhmään kuuluva tilitoimisto jättää tekoälyn kokonaan hyödyntämättä ja keskittyy perinteisiin taloushallinnon menetelmiin. Tässä lähestymistavassa tilitoimisto panostaa vahvasti ihmisten osaamiseen ja perinteiseen asiakaspalveluun.
Vahvuudet: Säilyttää vankan inhimillisen asiakaspalvelun ja perinteiset asiakassuhteet, välttää teknologiariskejä ja suuria investointeja.
Heikkoudet: Tehokkuus voi jäädä alhaisemmaksi kuin kilpailijoilla, jotka hyödyntävät automaatiota, asiantuntijoiden aikaa kuluu rutiinitehtäviin.
Mahdollisuudet: Voi erottua asiakaspalvelun laadulla ja henkilökohtaisella lähestymistavalla, kohderyhmänä asiakkaat, jotka arvostavat inhimillistä vuorovaikutusta.
Uhat: Tekoälyä hyödyntävät kilpailijat ajavat kustannustehokkuudessa ohi, hintaero ihmis- ja tekoälypalvelun välillä kasvaa myös inhimillistä palvelua arvostaville liian suureksi.
Kuvitteellisessa perinteisessä tilitoimistossa, jolla on 100 asiakasta, jokainen asiakas vaatii noin 20 työtuntia vuodessa. Kun sadan asiakkaan palveluun kuluu yhteensä 2000 tuntia ja kun tuntihinta on 80 euroa, ovat kokonaiskustannukset 160 000 euroon vuodessa.
Kuvitteellisessa tekoälyä hyödyntävässä tilitoimistossa työaika on vain 10 tuntia per asiakas, mikä tarkoittaa yhteensä 1000 työtuntia. Tällöin työkustannukset ovat 80 000 euroa, ja vaikka kuvitteellisen ersimerkin tekoälyteknologian investoinnit nostavat kustannuksia 10 000 eurolla, kokonaiskustannukset jäävät silti 90 000 euroon.
Tekoälyn avulla tilitoimisto säästää työajassa ja kustannuksissa merkittävästi. Perinteisen tilitoimiston vuosikustannukset ovat 160 000 euroa, kun taas tekoälyä hyödyntävä toimisto voi hoitaa saman asiakasmäärän 90 000 eurolla. Tämä tarkoittaa 70 000 euron eroa vuodessa, mikä vastaa yli 40 prosentin vähennystä kustannuksissa.
Tekoälyn tuomat säästöt eivät rajoitu pelkästään tilitoimiston tehokkuuteen, vaan ne voivat näkyä myös asiakkaille tarjottavissa palveluhinnoissa.
Yksinkertaistetun esimerkin perinteinen tilitoimisto veloittaa palveluistaan keskimäärin 1600 euroa per asiakas, kun taas tekoälyä hyödyntävä tilitoimisto pystyy tarjoamaan palvelut 900 eurolla.
Vai sekä tekoälyllä että ilman?
Entä jos tilitoimistolla on tarjota sekä edullisempi tekoälypalvelu että perinteinen, ihmisen tarjoaman palvelun eri hintaan? Näin asiakas voi valita pakettinsa omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan.
Joillekin asiakkaille kustannussäästö ja tehokkuus ovat ratkaisevia tekijöitä, jolloin tekoälypohjainen palvelu on houkutteleva vaihtoehto. Toiset arvostavat ihmiskontaktia ja henkilökohtaista palvelua, ja ovat valmiita maksamaan tästä korkeampaa hintaa.
Kolmas malli voisi olla jonkinlainen hybridimalli, jossa tekoäly ja ihminen hoitavat eri asioita ja tekoäly on palveluhommissa vaikkapa iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Tekoälyn rooli tilitoimistoissa ei ole ennalta määrätty, ja tulevaisuus riippuu pitkälti sekä teknologiakehityksestä että asiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista. On kuitenkin selvää, että tekoäly tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, jotka voivat vapauttaa tilitoimistojen asiantuntijat rutiinityöstä ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä arvokkaampaan asiakastyöhön.
Tilitoimistojen kannalta on tärkeää tehdä tietoinen valinta siitä, haluavatko ne hyödyntää tekoälyä ja missä määrin. Olipa kyse sitten eturintamaan menemisestä, varovaisista kokeiluista tai perinteisiin menetelmiin keskittymisestä, tulevaisuus lienee avoinna niille, jotka uskaltavat tarttua haasteeseen.